tasanteella seisoi kaksi naakkaa
toinen oli nuori,
toinen oli vanha.
Toinen oli vasta ilmaa
siipiensä alle saanut,
toinen oli leski,
miestä vailla.
Tasan eivät mene onnen lahjat,
ei tasan ne tasanteen linnut
saa elämää osakseen.
mutta
tasan tässä ja nyt
molemmat hengittävät kirpeää aamuilmaa,
antavat kupunsa tasaantua
pitkän lennon jälkeen.
